EU 1.5° Lifestyles -tiimin jäsenet osallistuivat hiljattain Alankomaissa Leidenissä pidettyyn kansainväliseen teollisen ekologian konferenssiin (International Conference on Industrial Ecology, ISIE), jonka teema oli "Transitiot myllerryksen maailmassa" (Transitions in a world in turmoil), 2.-5. heinäkuuta 2023. Puheenjohtajien Tomer Fishmanin ja René Kleijnin (Leidenin yliopisto) loistavan työn ansiosta konferenssi oli valtava menestys, ja siihen osallistui yli 850 osallistujaa eri puolilta maailmaa, tarjoten inspiroivia keskusteluja ja esityksiä sekä mainion ilmapiirin.
Hankkeemme vastuuhenkilö elämäntapojen hiilijalanjäljen kvantitatiivisen analyysin osalta, Laura Scherer, johti yhdessä Mariësse van Sluisveldin kanssa Alankomaiden ympäristökeskuksesta (Netherlands Environmental Assessment Agency, PBL) erityisistuntoa aiheesta "Vähähiiliset elämäntavat 1,5 °C:n tavoitteen saavuttamiseksi" (Low-carbon lifestyles to meet the 1,5°C target), jossa työryhmämme kaksi jäsentä esitteli tutkimustuloksiaan. Esitysten tiivistelmät ja latauslinkit löydät alta.
Kiitämme lämpimästi myös kaikkia muita esittelijöitä: Roberto Vaccaroa (Eurac Research), Nicole van den Bergiä (Utrechtin yliopisto) ja Olga Ivanovaa (PBL Netherlands Environmental Assessment Agency)!
Vähähiiliset elämäntavat 1,5 °C:n tavoitteen saavuttamiseksi
Laura Scherer, ympäristötieteiden instituutti (CML), Leiden, Alankomaat
Mariësse van Sluisveld, Alankomaiden ympäristökeskus (PBL), Haag, Alankomaat
1,5 °C:n ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä teknologista että elämäntapamuutosta. IPCC:n kuudennessa arviointiraportissa korostettiin myös elämäntapojen muutoksen välttämättömyyttä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi aiempaa enemmän. Suurin osa tutkimuksesta keskittyy kuitenkin edelleen teknologiseen muutokseen, kuten energiamurrokseen. Elämäntapojen muutosten tarve vaihtelee maittain, ja vaihtoehtoja näiden muutokselle on lukuisia. Niinpä on tärkeää kvantifioida tarve ja vertailla eri elämäntapojen muutosvaihtoehtojen tehokkuutta, jotta kansalaisille ja poliittisille päättäjille voidaan esittää mahdollisimman hyviä suosituksia.
Tämän tilaisuuden tavoitteena on esitellä elämäntapojen mallintamisen kehitystä ja tuoda esiin erilaisia menetelmiä, joilla voidaan kvantifioida elämäntapojen hiilijalanjälkiä ja eri elämäntapamuutosten vähennyspotentiaalia, niiden eroja ja yhtäläisyyksiä sekä etuja ja haittoja. Samalla se antaa tietoa tarvittavien muutosten tasosta ja elintapamuutosten mahdollisuuksista.
Elämäntapamuutosten mahdollisten vaikutusten tutkimiseen on käytetty erilaisia kvantitatiivisen teollisen ekologian välineitä. Tähän mennessä näissä lähestymistavoissa on useimmiten eroteltu tapauksia (elinkaariarviointi, LCA) tai pelkistetty käyttäytymismalleja, jotta voidaan päätellä niiden heijastusvaikutukset koko talouteen (panos-tuotosanalyysi, IOA). Lisäksi on pyritty ekstrapoloimaan elämäntapamuutosten vaikutuksia tulevaisuuteen (esim. toimijalähtöiset mallit, ABM-mallit, tai integroidut arviointimallit, IAM-mallit). Kun otetaan huomioon näyttöön perustuva päätöksenteko, jossa koetaan "totuus numeroissa", herää kysymys: Onko näistä ponnisteluista jotain hyötyä politiikan suunnittelussa vuoteen 2030 tai sen jälkeen, vai onko kyseessä mahdoton tehtävä?
Kotitalouksien hiilijalanjäljen ennustaminen vuosille 2030 ja 2050 mukauttamalla tarjonta- ja käyttötaulukoita yhteisten sosioekonomisten kehityspolkujen perusteella
Stephanie Cap, ympäristötieteiden instituutti (CML), Leiden, Alankomaat
Arjan de Koning, ympäristötieteiden instituutti (CML), Leiden, Alankomaat
Laura Scherer, ympäristötieteiden instituutti (CML), Leiden, Alankomaat
Skenaariot, joissa ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen, perustuvat yhdistelmään hillitsemisvaihtoehtoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnianhimoisimpiin päästövähennyspolkuihin sisältyy laaja teknologinen muutos, kuten uusiutuvan energian käyttöönotto, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin toteuttaminen ja yleinen tehokkuuden parantaminen kaikilla talouden aloilla. Teknologisen muutoksen tai käyttäytymisen muutoksen edellyttämää osuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on yleensä tutkittu staattisesta näkökulmasta, eikä näin ollen ole otettu huomioon sitä, miten käyttäytymisen muutoksen aiheuttama hillintätarve kehittyy mahdollisen taloudellisen ja teknologisen kehityksen myötä. Tässä tutkimuksessa, joka sisältyy H2020-hankkeeseen EU 1.5° Lifestyles, laskimme, kuinka paljon elämäntapamuutosten (tai päästöjä vähentävien teknologioiden) myötä ilmastonmuutoksen hillitsemistä tarvitaan vielä laajojen teknologisten muutosten jälkeenkin.
Tässä tutkimuksessa mukautettiin EXIOBASE 3:n maailmanlaajuista tarjonta- ja käyttötaulukkokehystä olemassa olevien ilmastonmuutosskenaarioiden mukaisesti, jotta voitiin luoda skenaariomalleja siitä, miten kulutusperusteiset hiilijalanjäljet kehittyvät vuoteen 2030 ja 2050 mennessä. Kussakin skenaariossa sovelletut eksogeeniset muutokset ovat Shared Socio-Economic Pathway 1 (SSP1) -ohjelman peruselementtejä ja teknisiä muutoksia, jotka ovat yhdenmukaisia ihmisen aiheuttaman pakotteen alhaisempien tasojen kanssa, sellaisina kuin ne on mallinnettu integroidussa IMAGE-mallissa. Tasapainottamisesta johtuvat suorat ja toisen asteen mukautukset toteutettiin peräkkäin väestön, bruttokansantuotteen, talousrakenteen, kokonaistuottavuuden, sähköntuotantoyhdistelmän, sähköistämisen ja biopolttoaineiden käyttöönoton muutosten osalta liikennesektorilla, polttoainesiirtymien osalta tilojen lämmittämisessä ja teollisuudessa sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin käyttöönoton osalta teollisuudessa. Käyttäytymisen muutokseen mahdollisesti liittyvät muutokset, kuten sähköautojen käyttöönotto kotitalouksissa, jätettiin pois, jotta teknologisten muutosten vaikutukset voitaisiin erotella. Kun mukautetut tarjonta- ja käyttötaulukot oli muunnettu monialueiseen panos-tuotosmalliin, vaurauden lisääntymisestä johtuvat muutokset kotitalouksien loppukysyntämenoissa mallinnettiin mukauttamalla loppukysyntämenoja kysynnän tulojoustojen mukaisesti. Tuloksena syntyneiden skenaariomallien avulla arvioitiin, missä määrin pelkkä teknologinen muutos voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EXIOBASE 3:n kattamissa 44 maassa ja viidellä muualla maailmassa sijaitsevalla alueella. 1,5 °C:n skenaarion yhteensopivuuden arvioimiseksi laskimme kotitalouksien päästötavoitteet 1,5 °C:n skenaariota noudattavien mallien vuotuisten päästöjen mediaanista vuosina 2030 ja 2050 ja jaoimme tämän tasan asukasta kohti, jotta saataisiin kotitalouksien päästöjen maailmanlaajuinen keskiarvo skenaarion kattamana ajanjaksona.
Vuonna 2030 ainoat alueet, jotka pysyvät 1,5 °C:n kehityspolulla ilman lisätoimenpiteitä, ovat Intia, Slovakia, Afrikan länsiosat ja Aasian länsiosat. Vuoteen 2050 mennessä yhdenkään maan ei ennusteta saavuttavan 1,5 °C:n tavoitetta pelkillä taustajärjestelmän päästövähennyksillä. Kotitalouksien keskimääräiset maailmanlaajuiset päästöt laskevat 3,56 tCO2e/hlö vuonna 2015 ja 3,15 tCO2e/hlö vuonna 2030 ennen kuin ne saavuttavat huippunsa 4,01 tCO2e/hlö vuonna 2050. Arvioimme, että ilman lisätoimia kotitalouksien päästöjen keskimääräinen maailmanlaajuinen ylitys on 0,85 tCO2e/hlö vuonna 2030 ja 3,50 tCO2e/hlö vuonna 2050. Jos tulojen kasvu johtaa aiempaa suuntausta ja mallinnusoletuksiamme seuraten kotitalouksien polttoaineen lisäkysyntään, kotitalouksien suorat päästöt ovat suuri haaste hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle, koska suorien päästöjen osuus kotitalouksien kokonaispäästöistä kasvaa jyrkästi.
Tuloksemme ovat osoitus käyttäytymisen muutoksen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jatkotutkimuksissa voidaan kvantifioida käyttäytymisen muutosvaihtoehtojen määrää, joka tarvitaan, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeksi asetetussa 1,5 °C:ssa pysyttäisiin.
Esitelmä (englanniksi): Kotitalouksien hiilijalanjäljen ennustaminen vuosina 2030 ja 2050 mukauttamalla tarjonta- ja käyttötaulukoita yhteisten sosioekonomisten kehityspolkujen mukaisesti
Ilmastopalapeli - työkalu 1,5 asteen elämäntapojen suunnitteluun
Jari Kolehmainen, D-mat Oy, Helsinki, Suomi
Michael Lettenmeier, D-mat Oy, Helsinki, Suomi
Ilmastopalapeli on D-mat Oy:n kehittämä suunnittelu- ja opetuspeli, joka perustuu mikrotason elinkaaritietoihin. Sen tarkoituksena on auttaa kotitalouksia ja muita sidosryhmiä ymmärtämään 1,5 asteen elämäntapojen käsitteitä, mahdollisuuksia ja haasteita (IGES, 2019; Akenji et al., 2021) sekä tarjota konkreettisia ideoita ja toimenpiteitä, jotka innostavat siirtymään kohti vähähiilisiä elämäntapoja. Palapeli edistää myös keskustelua ja toimia 1,5 asteen elämäntapojen mahdollistamiseksi tarvittavien järjestelmämuutosten ympärillä.
Ilmastopalapelissä henkilö tai kotitalous pyrkii ensin kuromaan umpeen kuilun, joka jää heidän nykyisen elämäntavan hiilijalanjälkensä (mitattuna verkkopohjaisella laskurilla) ja 1,5 asteen elämäntyylin – eli 2,5 tonnin CO2-ekvivalenttitavoitteen – välille vuodelle 2030. Kuilu täytetään hiilijalanjälkeä pienentävillä vaihtoehtoisilla valinnoilla. Ilmastopalapeli sisältää noin yhdeksänkymmentä erilaista vaihtoehtoa, jotka on painettu noin 130 korttiin neljällä eri värillä (ruoan, asumisen, liikkumisen ja muun kulutuksen kategorioittain) ja neljällä eri koolla kuvaten joka kortin vaihtoehdon hiilijalanjäljen vähennyspotentiaalia. Kun kyseinen kuilu on täytetty korteilla, kortit järjestetään uudelleen aikajanalle nykyhetkestä vuoteen 2030, jolloin saadaan aikaan suunnitelma oman elämäntavan mukauttamiseksi kohti Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen ilmastotavoitetta. Seuraavaksi Ilmastopalapeli opastaa käyttäjää suunnittelemaan kokeiluja, joiden avulla hän voi pienentää elämäntapansa hiilijalanjälkeä. Lopuksi käyttäjää ohjataan pohtimaan, miten julkisen infrastruktuurin ja palvelujen sekä yritysten tarjonnan on muututtava, jotta ihmisten siirtyminen vähähiiliseen elämäntapaan helpottuisi tai nopeutuisi.
Alkuperäinen Ilmastopalapeli on kehitetty Suomea varten, ja se on nykyään saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Saksalle on julkaistu oma versionsa vuoden 2023 alussa. Osana EU: EU 1.5° Lifestyles -hanketta Horisontti 2020 -ohjelmassa on tuotettu mukautettu versio Ilmastopalapelistä panos-tuotospohjaisen laskennan perusteella noin viidellekymmenelle vaihtoehdolle, jotka pienentävät elämäntapojen hiilijalanjälkeä. Tätä versiota on käytetty Citizen Thinking Labs ja Stakeholder Thinking Labs -tilaisuuksissa Saksassa, Espanjassa, Unkarissa, Latviassa ja Ruotsissa, jotta saataisiin selville 1,5°-elämäntapojen valtavirtaistamisen kannalta tärkeät preferenssit, mahdollistavat tekijät ja esteet. Suomessa alkuperäistä Ilmastopalapeliä on käytetty D-matin, kuntien ja muiden tahojen järjestämissä kansalaistyöpajoissa ja kestävien elämäntapojen kiihdyttämöissä, joihin on tähän mennessä osallistunut yhteensä yli 500 henkilöä. Ilmastopalapelin prototyyppejä on testattu Japanissa, Saksassa, Espanjassa, Sveitsissä, Meksikossa ja Intiassa.
Kokemuksemme osoittavat, että Ilmastopalapelin avulla osallistujat ovat onnistuneet a) ymmärtämään maailmanlaajuiset ilmastotavoitteet suhteessa omaan elämäänsä, b) hahmottamaan hiilijalanjäljen vähentämiseen liittyvien eri vaihtoehtojen moninaisuuden ja laajuuden, c) kehittämään polkuja kohti vähähiilisiä elämäntapoja ja d) tunnistamaan sellaisia toimintatapoja, joita he voivat toteuttaa suoraan. Peliä voidaan käyttää myös oppimisympäristön luomiseen sidosryhmäyhteistyön ja -vuoropuhelun tehostamiseksi.
Esitelmä (englanniksi): Ilmastopalapeli - työkalu 1,5 asteen elämäntapojen suunnitteluun
Tämä uutinen on nosto EU 1.5° Lifestyles-hankkeen viimeisimmästä uutiskirjeestä. Koko uutiskirjeen pääset lukemaan englanniksi täältä ja kaikki hankkeen uutiskirjeet löydät täältä.